VAINOSEN METSÄSTYSSEURA 70 VUOTTA
Vainosen metsästysseura on perustettu lokakuun 26 päivänä 1947 Luumäen Tapa-Vainolassa eli Vainosenkylässä Mikkolan talossa. Perustavassa kokouksessa oli läsnä 16 henkilöä. Kokouksen avauksen suoritti Väinö Vainonen, hän oli syntynyt Vainosen kylässä, Yrjölän talossa. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin tohtori Eino Saarinen, joka oli Väinö Vainosen hyvä metsästyskaveri. Kokouk-sen sihteeriksi valittiin Heikki Fihlman, joka oli Väinö Vainosen vävy. Tämän perustavan kokouksen jälkeisinä päivinä liittyi seuraan jäseniksi 8 henkilöä, joten seuran jäsenmäärä oli 24 toiminnan alkaessa. Seura merkittiin virallisesti yhdistysrekisteriin vuoden 1947 alussa. 80-vuotisjuhlia vietämme 29.07.2027.
SEURAN KIINTEISTÖT
Kokouksessaan 28.11.1954 seura päätti ostaa Toivo Kiurun purettavasta vanhasta talosta seinähirret mahdollista seuralle rakennettavaa metsästysmajaa varten. Hirsien hinnaksi oli sovittu silloisen rahanarvon mukaan 30 000 markkaa. Maja valmistui vuonna 1955 syksyllä Anton Huovilalta 30-vuodeksi vuokratulle määräalalle Vainosenjärven pohjoisrannalle. Erillinen saunarakennus valmistui v 1966. Vuonna 1974 päätettiin laajentaa päärakennusta ja tämä työ saatiinkiin valmiiksi omin voimin sa-man vuoden syksyllä. Vuonna 1978 valmistui tontille erillinen puuvaja- ja hirvien teurastamorakennus. Tämän rakennuksen saanti oli erittäin tärkeä, koska seurallemme myönnettiin hirvenkaatolupia, parhaimmillaan 21 kaatolupaa. Teurastamo täytti hyvin sille asetetut vaatimukset vuoteen 2010 saakka. Vuonna 2011 vuokrattiin seuran naapurilta 30 vuodeksi lisämaata, jolle rakennettiin uusi puuvaja ja parkkipaikka. Samalla haettiin lupaa saneerata hirvi-lahtivaja ajanmukaiseksi. Rakennuslupa saatiin heinä-elokuussa, jolloin entinen lahtivaja uskallettiin purkaa. Vaja purettiin perustukset mukaanlukien, samalla kaivettiin vajan pohja kalliota myöten puhtaaksi. Seura oli juuri liittynyt Väliväylän vesiosuuskuntaan, joten tuloveden ja viemäröintiin tarvittavat kaivannot tehtiin samalla suunniteltuun tekniseen tilaan. Kaikki muut rakennukset ja muutostyöt on tehty talkoovoimin paitsi kylmälaite-asennuksiin jäsenistön lisenssit eivät riittäneet.
VARSINAINEN METSÄSTYS
Seuran perustamisen jälkeen metsästys käsitti useita vuosia vain pienriistan metsästyksen sekä kettujahdin, jota harrastivat erityisesti Arvo Vainonen ja Martti Immonen. Seuramme sai ensimmäisen hirvenkaatoluvan vuonna 1955. Vuonna 1968 lupia myönnettiin kaksi kappaletta, Vuonna 1977 kaatolupia myönnettii 17 kappaletta ja 1980-luvun alkuvuosina kaatolupia oli suurimmillaan jo 21 kappaletta. Silloisten määräysten mukaan lupa taisi olla 11 aikuista ja 10 vasaa. Tämän jälkeen hirvikanta tasaantui ja esimerkiksi vuonna 1987 kaatolupia oli 4 aikuista ja kolme vasaa. Tämän jälkeen kaatolupien määrä on vaihdellut, ollen keskimäärin 3 aikuista ja kolme vasaa, muutamaa 2000 – luvun poikkeusta lukuunottamatta. Aikaisemmin kiinnitettiin huomio siihen, että luvat pyrittiin käyttämään 100%sti, nykyisin pyritään siihen, että alueelle jää sovittu kanta, esimerkiksi 10 yksilöä ja yritetään poistaa tuon määrän ylittävä osa. Hirven metsästys on on edelleen koko seuraa yhdistävä metsästysmuoto. Hirvien lisäksi jäsenistömme metsästää pienriistaa. Jäniksiä kaatuu muutamia vuodessa keskimäärin, muutama kanalintukin päätyy vuosittain pataan. Tosin v 2016 saaliiksi ilmoitetiin vain yksi teeri. Supikoiria pyydetään aktiivisesti samoin kuin pienpetoja. Silloin tällöin kanadanmajavakin pääsee hengestään. Majavat saavat kyytiä, kun patoja alkaa ilmestyä puroihin ja laskuojiin.
Seuramme jäsenistöllä on mahdollisuus osallistua suurpetojahtiin yhteisluvassa. 20 vuotta sitten kunniapuheenjohtajamme mainitsi, että karhu oli vieraillut seuramme alueella. Nyt joudumme toteamaan, että kahden viimeisen vuoden aikana alueellamme on liikkunut ainakin viiden eri kokoluokan tassua käyttänyt karhu ja lisäksi yksi pentu on nähty. Puolitoista vuotta sitten talvella kolme sutta kävi alueellamme Ahostenmaalla. Samalla hävisivät alueella olleet kaksi valkohäntäpeuraa.
Alussa seuramme metsästysmaat käsittivät noin 500 hehtaaria, nyt metsästysmaita on yhteensä lähes 3400 hehtaaria. Metsäsätysmaat sijaitsevat Luumäellä Kannuskosken eteläpuolella, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson rajalla.
Seuramme talous on pysynyt vakaana. Emme ole joutuneet toistaiseksi lainoittamaan toimintaamme, välttämättömistä remonteista huolimatta. Seuramme maanomistajajäsenet eivät maksa jäsenmaksua, maksavien jäsenmaksu on tällä hetkellä 35 euroa/vuosi ja liittymismaksu 300 euroa. Varainhankintana ovat olleet pilkkikilpailut oheistuotteineen, kokkojuhla juhannusaattona, onkikilpailut juhannuksen jälkeisenä perjantaina ja arpajaiset hirvipeijaisten yhteydessä. Taloutta tasapainottaaksemme olemme kolmena syksynä myyneet huutokaupalla 1-2 hirven lihat sopiviksi paloiksi leikattuna. Vuoden 2017 talousarvioksi on vahvistettu n 14 000 euroa. Budjetti on juhlavuoden kunniaksi 2500 euroa alijäämäinen.
MUU TOIMINTA
Seuraamme perustettin 13.6.1980 naistoimikunta. Sen puheenjohtajana on toiminut perustamisesta lähtien vuoteen 1996 saakka Alli Backas, silloinen Huomo. Tämän jälkeen naistoimikunnan puheenjohtajana on toiminut Tarja Pursiainen. Jokaisen naistoimikunnan jäsenen työpanos on ollut ensiarvoisen tärkeä. Meillä on hirvijahdin aikana lämmin lounas jokaisena jahtipäivinä ja päivän havaintoja ja hirvien taitavuutta ihmetellään päivän päätteeksi kahvin ja leivonnaisten kera.Seuramme järjestää edelleen pilkkikilpailut kevättalvella. Juurikkalan Metsästäjien, Kannuskosken Metsästysseuran ja Vainosen Metsästysseuran välinen Kolmen seuran ottelu järjestetään samassa yhteydessä vuorovuosina.
Vainosen metsästysseuran puheenjohtajina ovat toimineet:Saarinen Eino 1947 -1963, 16 vuotta, Fihlman Heikki 1964 – 1966, 2 vuotta, Vainonen Timo 1967 – 1992, 25 vuottaVainonen Erkki 1993 – 1997 , 5 vuotta, Kiuru Kari 1998 – 1999, 2 vuotta, Ahti Sydänmaanlakka 1999 (loppuvuoden)Vainonen Mikko 2000 – edelleen
Median infopaketti referoitu Vainosen Metsästysseuran puheenjohtaja Mikko Vainosen juhlavuoden historiikista.